English (United Kingdom)Finnish (Suomi)Deutsch (DE-CH-AT)Svenska (Sverige)
PDF Drucken
There are no translations available.

Lue faktat Titanicista Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic

Titanic - taidetta valtameren syvyydessä


alt

1. Titanic lähdössä Southamptonista neitsytmatkalleen New Yorkiin 10.04.1912 klo 12


Tarua

Moniin suuriin onnettomuuksiin liittyy ennemmin tai myöhemmin erilaisia salaliittoteorioita ja taikauskoisia selityksiä. Postihöyrylaiva RMS Titanicin haaksrikkoon on yhdisttty joitain todella kummallisia kertomuksia. Eräiden teorioiden mukaan laiva olikin todellisuudessa Titanicin sisaralus Olympic, joka oli lavastettu Titaniciksi ja upotettiin tahallaan vakuutuskorvausten toivossa. Myös välillä laivassa väitettiin olleena lastina kuuluisa kirottu Hope-timantti tai yhtä lailla kirottu1890-luvulla Egyptistä löydetty Amon-Ra temppelin papittaren muumio.

Mitä tulee Titanicin mukana meren syliin hautautuneeseen taiteiseen, ovat kertomukset myös vähintään ristiriitaisia. Sinnikäs internetin kautta levinnyt legenda muun muassa väittää laivan matkassa olleen m.m. Picasson, Degasin ja Monetin maalauksia.

Nämä väitteet lienee saaneet alkunsa Kate Winsletin tähdittämästä ja James Cameronin ohjaamasta Titanic-elokuvasta vuodelta 1997.

Sen jälkeen kun Rose ( Kate Winslet ) elokuvassa on astunut laivaan hän esittelee Calille ( Billy Zane ) maalauksia, jotka on maalannut, siihen aikaan hyvin vähän tunnnettu, Pablo Picasso. Cal kommentoi, että taiteilija tuskin tulee koskaan rikastumaan.

Kohtaus on pisara huumoria elokuvassa, mutta herättää helposti katsojassa kysymyksen onko Picasson teoksella jokin sija Titanicin tarinassa? Vastaus on EI. Esimerkiksi yksi elokuvassa Rosen esittämistä maalauksista "Les Demoiselles d´ Avignon" riippuu tiukasti New Yorkin Modernin taiteen museossa. Monetin lummelampi ja Degasin tanssija-aiheinen maalaus vilahtavat myös elokuvassa, joten puheet niiden uppoamisesta laivan mukana ovat myös vain legendaa.


alt

Tunnetut tosiasiat

Merry-Joseph Blondelin (Ranskalainen maalari, 1781-1853 ) 10 cm x 20 cm maalaus La Circassienene au Bain katosi haaaksirikossa. Sen omistaja Haken Bjornstrom - Steffansen vaati siitä 100 000 dollarin korvausta. Emilio Portaluppi vaati 3000 dollarin korvausta Garibaldin ( Giuseppe Garibaldi 4. heinäkuuta 1807 Nizza, Sardinian kuningaskunta – 2. kesäkuuta 1882 oli italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä) autografi muotokuvasta.

Tähän jäävät ilman perusteellisempia tutkimuksia tietomme Titanicin rahtina kulkeneista taideteoksista. On hyvin todennäköista, että Titanicin 2200 matkustajan ja miehistön jäsenen hallussa oli matkatavaroissa joukko taide-esineitä. 1500 henkeä kuitenkin menehtyi, eikä heidän matka-arkkujensa sisällöstä saada ehkä koskaan tietoa.

Laivan neitsytmatkalla oli myös amerikkalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija Francis Davis Millet (03.11.1846 - 15.04.1912). hän astui laivaan 10.04 Cherbourgissa, Ranskassa. Viimeinen havainto hänestä elävänä oli Titanicin uppoamisyönä, jolloin hän avusti naisia ja lapsia nousemaan pelastusveneisiin. Englantilainen kaapelialus Mackay-Bennet poimi merestä 306 onnettomuudessa hukkunutta - eli suurimman osan koskaan löytyneistä. Merestä poimittujen joukossa oli myös Milletin ruumis. Hänet on haudattu East Bridgewaterin Keskushautausmaalle Masschusettsiin. Oletettavasti hänellä oli joitain omia töitään matkassa? Herää myös kiehtova ajatus oliko Cameronin Titanic-elokuvan toisen päähenkilön Jackin hahmo saanut ideansa Milletistä. Jackhan oli huomattavan lahjakas taiteilija.

Tässä edelleen kaikki mitä tiedämme Titanicin matkassa kulkeneista taide-esineistä. Myöhempi tutkimus tuonee aikanaan lisävalaistusta asiaan.

 

Taideteos itsessään

Ei pidä unohtaa, että Titanicin ylellisissä sisätiloissa oli käytety lukemattomia taiteelllisia elementtejä: maalauksia, kaiverruksia ja veistoksia. Tyylivaikutteita aluksen sisustukseen oli saatu vanhasta hollantilaisesta ja italialaisesta renessanssista ja empirestä.  Kuten aiemmissa tutkimuksissani Crystal Palacen näyttelypaviljongin tuhon yhteydessä, ovat näiden teosten nimet ja tekijät suurelta osin pimennossa. Arkistot saattavat kuitenkin vielä paljastaa salaisuutensa. Aluksen pääsuunnittelijan irlantilaisen Thomas Andrews, Juniorin (07.02.1873 – 15.041912) kerrotaan kuitenkin olleen osallisena miltei kaikessa aluksen suunnittelussa. Hän perusti laivan rakentaneelle Belfastilaiselle Harland & Wolff'in telakalle erityisen suunnitteluhallin, jossa iso joukko insinöörejä ja piirtäjiä työskenteli projektin kimpussa. Andrews lähti sittemmin mukaan Titanicin neitsytmatkalle. Yöllä Titanicin vääjäämättömästi upotessa hän oli opastamassa matkustajia pelastusveneisiin ja eräs stuertti näki hänet vielä minuuttia ennen aluksen lopullista sukellusta. Andrewsin ruumista ei koskaan löydetty.

Joukko valokuvia on jäänyt kertomaan aluksen menneestä loistosta, ohessa muutamia.

 

jt

 

alt

2. I luokan suuri portaikko.

alt

3. I luokan päivällissali

alt

4. Hytti B-57

 

alt

5. Hytti B-58

 

alt

6. Hytti B-60

alt

7. Aula

 

alt

8. Tupakkasalonki

 

 

alt

9. Verandah Café

 

alt

10. Suuren portaikon kello

 

alt

11. Suuri portaikko

alt

12. Interiööripiirustus

 

alt

13. Tupakkasalonki, väritetty kuva

 

alt

14. Tupakkasalonki

 

alt

15. Tupakkasalonki, yksityiskohta

__________________________________________________________________

 

Kuvalähteet:

Pablo Picasso, Les Demoiselles d´ Avignon; http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic/lesdms.jpg ja edelleen Museum of Modern Art in New York City. Copyright.

Alkuperäiset kuvat Titanicista ennen sen uppoamista: 1-9: http://www.fanpop.com/spots/rms-titanic/images/5705110/title/grand-staircase alt

10 -15: määrittelemättömiä leikkeitä alt

 

Kirjallisuutta: Titanic; The Ship Magnificent. (Vol. 1: Design and Construction, ISBN 798-0-7524-4606-6, 638pp. plus appendix, glossary, index, 1,010 photos, plans and drawings; Vol. 2: Interior Design and Fitting Out, ISBN 978-0-7524-4626-4, 462pp. plus bibliography, glossary, index, 557 photos, plans and drawings, 8-page color section.) By Bruce Beveridge, Scott Andrews, Steve Hall and Daniel Klistorner; edited by Art Braunschweiger. Hardbound. Published by The History Press, Ltd., Cirencester Road, Chalford, Stroud, Gloucestershire GL6 8PE, England.

 

 

 

 
Banner